@mikropiltti Aika yleisesti ollaan sitä mieltä, että sanaa 'tekoäly' käytetään markkinamielessä täysin väärin ja ehkä siitäkin että ihmiset haluavat tulla huijatuksi ja tulevat myös. Tekoäly voidaan jakaa heikkoon ja vahvaan tekoälyyn. Vahva tekoäly on sitä mitä ei ole vielä keksitty. Ihmisillä - ainakin joillakin, jota ei liikennekäyttyäytymisestä kyllä uskoisi - saattaa olla ns. vahvan tekoälyn mukaista älykkyyttä. Se on ainakin sitä, että osaa oppia virheistään. Nyt käytössä oleva heikko tekoäky osaa vain sen, jota sille on opetettu. Se on edelleen vain ja ainoastaan kone joka osaa tehdä sen, johon se on suunniteltu. Sen se saattaa tehdä hyvin. Kyllä heikko tekoäly pystyy kuvantamiskuvista tunnistamaan syövän jopa paremmin kuin sen alan erikoilääkäri, jos tekoälyn opetus on tehty hyvin. Mutta vain opetetut syöpätyypit. Syöpälääkäri sen sijaan löytää nekin, mutta saattaa tehdä virheitä silloin tällöin rutiinitapauksissa.
Tekoäly toimii hyvin, jos sitä ymmärretään käyttää apuvälineenä eli tässä esimerkissä syöpälääkäri käy läpi teälyn ehdotukset ja hyvin usein tekoäly 'arvaa' oikein elisiitä on aikeasti apua ja se nopeuttaa työtä. Mutta joskus tekoäly arvaa päin prinkkalaa ja syöpälääkäri huomaa sen. Ja toivottavasti huomaa eli on paikalla estämässä potilaalle tehtävää vahingollista toimenpidettä tai määräämässä toimenpiteen, joka potilaalle pitää tehdä. Herikkoon tekoälyyn luottaminen johtaa kaikkialaa yhteiskunassa katastrofeihin, niin lääkärinhoidossa kuin sosiaalitoimessakin. Heikko tejoäly osaa vaib osan tapauksia ja jos oma tapaus ei ole se tavanomainen, esimerkiksi KELAn automattipäätös saattaa olla täysin väärä ja ihminen ei saa sitä apua mitä hän hän tarvitsee ja johon hänellä on oikeus. Tekoälyn ymmärtämätön liikakäyttö johtaa siis yhteiskunnassa pahoinvointiin ja kohtuuttomuuksiin. Kellään ei ole turvallinen olo, kun kaikkien pitää pelätä mitä se tekoäly on nyt keksinyt minun pääni menoksi ja kukaan ei ota vastuuta vääristä tapauksista, vaan väittää että on muka menty yhteisten kriteerien mukaan.
Autoimaattiauto toimii vain sille opetetuissa sääoloissa ja tietyypeissä joissa on sille opetettu liikennetiheys ja liikennekulttuuri. Mutta tunnettu tosielämän esimerkki Suomesta on se, että kun oli lumipyry ja vastaan tullut rekka pölläytti lunta työs vastaan tulevien kaistalle, heikko tekoäly tulkitsi sen esteeksi ja ohjasi auton seuraavaa vastaan tulevaa autoa päin, joko siksi että se ei seuraavaa vastaan tulevaa autoa edes nähnyt ja/tai tulkitsi omalla kaistalla esteeseen törmäämisen - lumipöllähdys oli muka este omalla kaistalla - suuremmaksi riskiksi kuin vastaan tulevaan törmäämisen, joka on kyllä ihmisjärjen vastaista. Tiedämme tämän esimerkin siksi, että ihminen piti riittävän kovaa ratista kiinni automaattiautossaan ja ohjasi sen takaisin omalle kaistalle.
Yhteenvetona siis kone on edelleen kone joka toimii ympäristössä johon se on suunniteltu ja siinä se saattaa toimia erinomaisestikin jos se toimii ihmisen valvonnassa, mutta ihminen edelleen osaa toimia muuttuvissa ja tuntemattomissa olosuhteissa paremmin, osaa terhdä suunnitelman B sen kokemuksen ja älyn perusteella, joka hänellä on. Tune ehkä varoittaa, pelko esimerkiksi että näissä oloissa kannattaa olla varovainen. Kone sen sijaan menee suoraan päin seinää entisellä vauhdilla. Ihminen selviää tilanteista eikä ymmärrä itsekään miksi osasi tehdä juuri järkevästi, useinkin.
Ja kun ihminen ei tätä ymmärrä, ei hän edelleenkään osaa sitä tekoälylleen opettaa.
PS. n tykkää ollenkaan autolla ajosta. Olisipa kohtuuhintainen älykäs auto joka tekisi sen minun puolestani. Siitä muuten haaveiltiin jo 1960-luvulla. Kuten lentoautoistakin ja älykkäistä palvelijaroboteista. Yhtäkään näistä haavaista en ole nähnyt toteutuvan.
