Wilma
-
Itse en ole koskaan Wilmaa nähnyt, luin kuitenkin historiikkia: https://yle.fi/uutiset/3-11282150
Diplomi-insinööriksi opiskeleva Tarpio oli vuonna 1986 ostanut Commodore Amiga 1000 -tietokoneen. Kone maksoi paljon ja tavoitteena oli saada se maksuun tekemällä ATK-ohjelmia, Tarpio kertoo blogissaan. Amiga 1000 -koneita maahantuonut PCI-Data Oy:n myyntipäällikkönä Risto Sivonen, kertoi Tarpiolle, että kouluilla ei ole mitään hyviä lukujärjestysohjelmia.
Näin kyllä opettajienhuoneessa muinoin (ennen Amigaa) miten niitä lukujärjestyksiä väsättiin. Oli jotain luokkahuonepohjaa ja siihen kiinnitettäviä resurssilappusia (oppiaineet, opettajat, jne.). Niitä sitten pyöriteltiin urakalla, jotta saatiin optimoitua resurssit ja hyppytunnit minimiin.
Myöhemmin samaisesta opettajienhuoneesta bongasin Mikro Mikko kakkosen (80186 CPU ja AIDS näppäin) ja muistelen niihin aikoihin lukkareiden jo olleen tietsikkatulosteita. Mikä lie ohjelma olikaan kyseessä.
PS: Yhdet tutut veljekset ostivat kimppaan Amiga 1000:n, minä köyhänä odottelin seuraavaan vuoteen ja ostin Amiga 500:n (30 % alennuksella suoraan PCI-Datalta ;o ).
-
@mikropiltti sanoi ryhmässä Wilma:
Näin kyllä opettajienhuoneessa muinoin (ennen Amigaa) miten niitä lukujärjestyksiä väsättiin. Oli jotain luokkahuonepohjaa ja siihen kiinnitettäviä resurssilappusia (oppiaineet, opettajat, jne.). Niitä sitten pyöriteltiin urakalla, jotta saatiin optimoitua resurssit ja hyppytunnit minimiin.
Myöhemmin samaisesta opettajienhuoneesta bongasin Mikro Mikko kakkosen (80186 CPU ja AIDS näppäin) ja muistelen niihin aikoihin lukkareiden jo olleen tietsikkatulosteita. Mikä lie ohjelma olikaan kyseessä.
Taisi olla Starsoftin Nova (Tarpioiden softa), jolla lukkareita väännettiin. Toinen vaihtoehto on itävaltalainen Untis, joka osasi muun muassa itse sijoitella tunnit paikoilleen annettujen ehtojen mukaan, ainakin jotenkuten. Ne, mitä ei onnistunut, ne piti käsipelillä syöttää. Novassa ei muistaakseni tätä ominaisuutta ollut. Novasta minulla ei ole kokemusta muuten kuin jossain messuilla sen esittelyä olen katsonut. Untiksella olen ihan oikeita lukujärjestyksiä tehnytkin.
Untiksessa oli varmaan yksi pimeimmistä salasanasuojauksista ikinä: Jos suojasi lukkarin salasanalla tekovaiheessa, salasana kryptattiin ja kirjoitettiin lukkaritiedostoon jollekin riville (tekstitiedosto), mutta itse tiedostoa ei kryptatty. Salasanan pystyi ohittamaan avaamalla tiedoston tekstieditorissa ja poistamalla salasanan.
