Red Dead Redemption 2 (2018)

[Tomi N]

Pakko myöntää ja nostaa hattua tämän pelin kohdalla että Rockstar teki tylysti sen mitä he itse halusivat tehdä ja luottivat aivan täysillä siihen omaan näkemykseensä luoda Villin Lännen peli. Elikkäs tämä muistuttaa enempi sellaista oikeasti hidastempoista ja elämää kuhisevaa villiä länttä kuin järkyttävän nopeastempoista ampurataa tyyliin ”Commando”…

…porukat tais valittaa alussa ihan älyttömästi kun tässä vaan ratsastellaan pitkiä matkoja ja ei ole koko aikaista adhd jonneilua ja kaikkia vastaantulevia ei olla tappamassa viimeistään joka viides sekunti. Itse nostan heille siitä hattua etteivät lähtemään kosiskelemaan pelaajia tuolta osin.

Huikeata myös millä tavalla ne toivot noi eläimet tähän, kuinka paljon eri lajeja ja kuinka ne ikään kuin näennäisesti toki mutta elävät siellä omassa ”ympyrässään”. Siis oikeasti kukaan ei varmaan osannut odottaa millä pienilläkin tarkkuuksilla ne tuohon puoleen pureutuivat. Omalla tavallaan eläimet olivat kuitenkin tuolla ajalla elinehto ihmisille. Silti tuon tuominen näin massiivisena osa-alueena tähän on jotain yllättävällä tavalla hienoa.

Kontrolleissa on itselleni kyllä hakemista, niitä on melkoisesti ja jos on vähänkään pidempi tauko niin tulee vahingossa tehtyä ties mitä mitä ei yrittäis.. vallankin aseella vahingossa paukuteltua tilanteissa jossa ei todellakaan ollut tarkoitus ja pitäisi ja monesti siitä seuraa suuria ongelmia tai oikeasti häkellyttävän hupaisia tilanteita.

Peli näyttää aivan fantastiselta, toki se pelimäisyys paistaa läpi mutta ajoittain sopivista kuvakulmista niin ei voin kuin vain ihailla ja jäädä suu auki ammollaan katsomaan että niin nättiä niin nättiä.

Musapuolesta, spaghetti westernien suurena loverina… niin ei täysin ole mulle tämä puoli mutta mitä enempi pelaa niin sitä enempi niistä pitää mutta mitään supersuosikkeja niistä ei mulle kuitenkaan koskaaan tule. Pari todella iskevää biisiä toki joukossa. Toki sillain näin massiiviseen avoimeen peliin vaikea sillain tehdä koko ajan sykähdyttävää musaa, paljon helpompi puhtaasti putkijuoksupeliin tai raiteilla kulkevaan leffaan.

Oli pakko hankkia kyllä tämä pelin kohdalla myös Collector’s Box toki itsensä pelin lisäksi. Nimittäin toi boksihan ei poikkeuksellisesti pitänyt itse peliä lainkaan sisällään. Mutta kuten sanottu aihealue on leffojen puolella niin lähellä sydäntä että must juttu oli

Itse keskittinyt vain yksinpeliin ja Online puolta ei ole juurikaan tullut kuin vain aivan pintaraapaisulla koklattua. En niin ole online pelien perään koskaan ollut, mutta pitäisikö tuolle antaa mahdollisuus !?

[Tomi N]

The Specialists (Gli Specialisti) (Drop Them or I’ll Shoot) (1969)

Tätä pidetään ilmeisesti sitten Sergio Corbuccin ”mud and blood” trilogian kolmantena elokuvana. Kaksi aiempaa olivat Django sekä Suuri Hiljaisuus (The Great Silence).. onpa tainnut tänne noista kumpaisestakin aiemmin omat mietteeni laitellakin... jotta ei lainkaan hassumman oman trilogiansa myös tämä Sergio valkokankaille taikonut, pikemminkin päinvastoin

Pääosaan tässä tulla tupsahti rankalainen pop/rokkari laulaja Johnny Halliday. Ei muuten ollut eka eikä viimeinen kerta kun länkkäreissä jokin lähinnä laulaja oli näyttelemässä !

…muita laulaja/näyttelijöitä jotka lännen tamineissa esiintyivät niin mm. Ricky Nelson sekä Dean Martin (Rio Bravo 1959), Mick Jagger (Ned Kelly 1970), Elvis Presley (Flaming Star 1960 sekä Charro 1969), Glenn Campbell (True Grit 1969), Bob Dylan sekä Kris Kristofersson (Pat Garrett & Billy the Kid 1973) …. Ringo Starr, Lola Fafana, Dean Reed, Willie Nelson, Johnny Cash (Gunfight 1971), Julie London, Frank Sinatra, Marty Robbins, Fabian, Bing Crosby…

Mukana tulevassa Bookletissa pureudutaan tuohon päätähteen enempikin sitten No joo, miestä ei kuitenkaan tässä elokuvassa sitten laulun muodossa päästetty ääneen, mikä varmaankin ihan hyvä juttu vaikka kuinka miehen kipale noin muutoin soittolistoilla alituiseen pyöri, tuon biisin nimi oli Que je t’aime (That I Love You).

Kuvaukset suoritettiin Italiassa kuten Sergio Corbuccilla oli tapana. Djangossa muta oli se juttu, sitten taasen The Great Silencessä lumi oli upea luonnon elementti ! Niin tässä haluttiin niittyä ja vähän alppia (vuorta taustalle) kans, jopa pientä kukkaistakin ketoa ajoittain vilahtaa ruudulla. Näyttää aivan fantastiselta nuo maisemat tässä, aivan huikeaa upeutta ja kauneutta ja taas kerran hitusen erilaista kun ei ole sitä puhdasta hiekkaa ja erämää aavikkoa.. löytyy vähän puuta ja kasvillisuutta, vehreyttä jne… Tulee todella vahvasti mieleen ajoittian Red Dead Redemption 2 pelin maisemia.

Tämä on kait sitten Baguetti western kun kuitenkin sen verran vahva ranksalaisedustus oli tätä kuitenkin tekemässä, mutta Spaghettin ”veljeksi” voitaneen sitten tituuleerata tästäkin aiheesta, kuten paljosta muusta mukana tulevassa mainiossa Bookletissa juttua.

Väkivalta on ohjaajalle luonnonmukaisesti aika villiä, tässä jopa vielä hitusen lisää siellä saralla. Tähän pyrittiin jopa tietyllä tavalla saada mukaan myös ripaus ”goottikauhua”. Huoli kuitenkin pois että kyllä tämä ihan ehtä lännenfilmi kuitenkin on ja sitä mitä SCorbuccin aiemmat filmit nähneet varmasti lisää kovasti janoavatkin..
…onneksi peruskaavaan ei olla kajottu ja pyörää lähdetty uudestaan tässäkään keksimään, sillä jos tästä genrestä menis olennaisuuksia muuttaman niin pyörästä saataisin vain soikea sellainen tai neliönmallinen, itse ainakin tykkään tuosta aidosta ja alkuperäisestä pyöränmuodosta Toki on tässä kyl ripaus jos toinenkin lisää psykologista juttua kuin aiemmin.

Hyvin pitkältihän spaguissa (tai mikä baguetti tämä nyt sitten onkaan) pohjana on se säännöllinen perussettiä, elikkäs nykymittapuulla mitattuna täydelliset mulkvistit hallitsevat ja nöyryyttävät perustavantallaajakyläläisiä jotka joutuvat koko ajan tietyssä pienessä pelossa elämään mitä huominen tuo tullessaan, vai tuleeko huomista ? Sitten on se mystinen mies joka ei kumarra eikä pyllistä mihinkään suuntaan eikä kenenkään edessä mutta samalla tekee tuota joka suuntaan. Kyläläiset harvemmin suopeasti suhtautuvat heppuun joka helposti aseita heiluttaa kun siitä vaan lisää ongelmia tulee, vaikka hän sinällään sankari olisikin ja paukuttelis menemään nuo kuspäät.. sit tietysti jos palkkionmetsästäjä saapuu apajille niin se tietää sitä että rahaa on tarjolla jossain lähistöllä aivan taatusti ja kukapa sitä ei rikastua haluaisi.. jotta raha on se joka yleensä ratkaisee ja aika olennaista osaa esittää.. kosto on tietysti aina yksi suuren suuri syy kaikelle mitä tapahtuu..

..tuosta huolimatta niin todella usein näihin on kuitenkin aina saatu se oma jokin mukaan mikä tekee juuri sittä elokuvasta verrattuna muihin täysin uniikin ja sen että jaksaa kerta toisensa perään aina mukaansa napsasta, ”se jokin” on tässäkin mainiosti löydetty. Todella soljuva esitys tämä, tai no alussa voi ihan hetken ajan olla vähän jopa pihalla missä mennään mutta koko ajan sitten paranee siltä osin, asiat kyllä selkenee siitä.
Tässä elokuvassa Hud Dixon (Hallyday) saapuu kylään nimeltä Blackstone. Hänen veljensä on siellä todettu ilmeisesti virheellisesti pankkiryöstäjäksi ja lynkätty totaalisesti. Joten onhan se kostettava mutta sitä ennen pitää selvittää myös mitä on oikeasti tapahtunut ja missä rahat ovat, jotka ilmeisesti nyt teillä tietämättömillä saattavat olla tai saattavat olla olemattakin, jos jotkut valehtelevat päin naamaa toisille. Kylästä löytyy mm. idealistista sheriffiä, kaunista naispankkiiria, korruptoitunutta bisnesmiestä, yksikätinen mexikaani, hippiporukka ja useita muitakin toki..

..tunnelma luonnollisesti kiristyy kuin keskimääräisesti hirttoköysi kyseisen kapistuksen kaulaansa saaneen kaulassa, kun homma etenee ja hyvin tästä sitä on saatu taas kerran tihkumaan, tunnelmaa siis Kuka onkaan kaiken pahan alku ja juuri ? onko oikeasti ihmistä joka ei olisi jollain tapaa mätä edes tuossa maailmassa olemassa ? vyyhti alkaa purkaantua ja sen purkautumista seuraa vallan mielellään, kun siihen spaghetit lisätään niin todella maukasta jälkeä on saatu aikaiseksi !

Leffa ”menestyi” Italiassa todella vaisusti, suorastaan kehnosti kun se loppuvuodesta 1969 laitettiin teattereihin näytille. Toista ! se oli Ranskan maalla, jossa siitä tuli ehdottomasi SCorbuccin katsotuin länkkäri, teatterissa sitä kävi Ranskassa katsomassa 1,252,173 katsojaa kun vaikkapa Djangoa oli käyty katsomassa 823,052 katsojaa. Oli sijalla 30 vuonna 1970 katsotuimpien listalla sit. Tosin aikanaan sitten SCorbuccin komedialliset leffat, jotka mies teki Terence Hill & Bud Spencerin kanssa olivat Ranskassa vielä tätäkin länkkäriä suositumpia kyseisen ohjaajan elokuvista.

Alkuvalikoista voi muuten valkata kahtooko leffan French Audio, Italian Audio, Partial English Dub. Jopas jottain Missäs Suomi dubi ?! kysynpähän vaan että ketähän siinäkin olis sit ääninäyttelijöinä !?
Eureka!a käy tällä kertaa kiittäminen että tälläisen upean elokuvan ovat meille ”tähän päivään” tuoneet !

Kelpaa katsella, useammin kuin kerran, leffakin kun on rautaa

Eurekan trailer...
https://www.youtube.com/watch?v=PxvJJ3btrGw

[mikropiltti]

@tomi-n sanoi ryhmässä Red Dead Redemption 2 (2018):

Pakko myöntää ja nostaa hattua tämän pelin kohdalla että Rockstar teki tylysti sen mitä he itse halusivat tehdä ja luottivat aivan täysillä siihen omaan näkemykseensä luoda Villin Lännen peli

Oletkos ekaa pelannut? Itse selvitin sen vasta alkuvuodesta.

Kakkososassa joutuu olemaan enempi roisto (en halua olla ns. oikea pahis) vaan ehkä se vielä menee, kun voi sitten yrittää parannella tapojaan.

Kahtoo nyt tuleeko PS5 versio myyntiin kiekolla vai ei. Aika kauan ovat jo kupanneet.